Aloitetaan vaikka perjantaista, kävin kentällä vetämässä nopeahkon pätkän molemmilla pojilla. Mari ja Raika olivat paikalla Hermannin kera. Yllättäen (!) saatiin TAAS vettä niskaan.
Raika
Ehdin valoisan aikaan kotiin ja suuntasin Kapon ja Kipinän kanssa rantaan. Koirat saivat taas levittää hiekkakasaa (lapsityövoimaa?) ja mä heitin uistinta. En varmaan kymmentä heittoa enempää ehtinyt kun hauki nappas kiinni. Olihan se aavistuksen pieni, mutta uistin oli niin syvällä sen suussa, että ei ollut mitään muuta mahdollistuutta kun kalauttaa henki pois ja perkaustoimien jälkeen saatella kala voin ja suolan kera pannun kautta lautaselle. Nam! Uistin R.I.P. eli ahneuksissani heitin vielä ja sinne se jäi johonkin uppotukkiin kiinni. Mä kylvän kyllä noita uistimia ihan työkseni, mutta minkäs teet kun vanhassa sahan rannassa heittelee.
No niin kalasta Vaasaan. Lauantaina aamupäivällä starttasin liikkeelle, ajelin ihanaa maalaisreittiä Jalasjärven kautta Vaasaan. Sää oli hieno. Perillä kisapaikalla hoidin ilmoittautumisen ja totesin että aikataulu mättää jo tässä vaiheessa..
Ensimmäisellä lenkillä koirien kanssa kohtasimme mukavan moottoripyöräpoliisin, joka kertoi että kohta tulee paljon juoksijoita, onneksi ehdimme alta pois, menossa oli varmaan joku maraton ja niitä juoksijoita oli paljon, siis satoja, satoja.
Veryttelyesteitä oli ihan muutama ja ne oli sellaisella postimerkin kokoisella nurmiläntillä, joten päädyin leikkimään Kapon kanssa jalkapallokentälle. Heittelin lelua ihan urakalla, että saa koiran sopivaan vireeseen. Muutama kävelytyskin tuli tehtyä vielä kaupan päälle, kun aikaa oli. Eka rataantutustuminen piti olla 14.35, niin se oli 16.10
Sari Mikkilän rata vaikutti ihan kivalta. Lähtöä mietin jo rataantutustumisessa moneen kertaan, ja niinhän siinä kävi, että mokasin, koira tuli kakkoshypyltä jaloille ja kosketuksesta vitonen, voi perkele sanon minä! Koira teki loistavaa duunia ja loppuradalla oma sijoittuminen onnistui mielestäni hyvin. Tein yhden puomijälkeisen elämän todella riskillä, mutta niin vain koira haki pussin ja meni putkeen ja mä ehdin hyvin ottamaan sen haltuun ja viemään toisen putken oikeaan päähän. Hyvä Kapo, ja anteeksi ;) !
Toinen rata oli hyppäri, tuomarina Vesa Sivonen. Rt piti olla 16.30, todellisuudessa se oli 18.10. Mokasin yllättäen muutaman kohdan, Kapo meni aika lopussa putkesta ohi, kun en vaan taittanut tarpeeksi, ja sitten putken jälkeen en vienyt tarpeeksi pitkälle ja koira ehti tulla hiukan liikaa mua kohti, tulos siis 10, mutta koira vetää edelleen hyvin!
Joskus kannattaa lähteä yksin liikkeelle, juuri ketään tuttuja ei ollut paikalla kun menin, mutta kummasti oli muutama uusi agituttu kun pois lähdin. Ps. Nähdään siellä Lagun kisoissa!
Vaasasta suoraa tietä kohti Kokkolaa, majoittuminen jo tutuksi tulleeseen Nukkumattiin, pientä iltapalaa, koirien ulkoilutusta, ja sitten suihkun kautta peiton alle. Pakollinen BB piti tietysti vahdata ja unen saamisessa oli suuria vaikeuksia, eli nukuin surkeen huonosti. Oliko nyt täysikuu?
Sunnuntaina kuitenkin hyvällä fiiliksellä aamutoimiin ja koirien kanssa ulos. Hitsin hitsi ku melkeen päästiin auton laseja skrapaamaan. Nurmikot oli ihan jäässä. Aamu oli hieno, aurinko alkoi jo lämmittää kun menimme kisapaikalle. Öh, olin ehkä "vähän" ajoissa, joten koirat lenkille.
Ilmojen jälkeen otin Kipinän kanssa vielä suhdetoimintakävelyn ja näyttihän se suhde toimivan ;) Kipi oli oikeen tsäpäkkänä.
Rataa tuli silmäiltyä heti kun sitä alettiin rakentaa ja kivalta näytti. Mini 1 rt oli 10.00, sävelet oli melko selvät, kun rata oli oikein passeli ykkösille, pikkuisen piti miettiä tarkkaa vientiä kun putki oli a-esteen alla ja Kipinä tunnetusti tykkää kontakti-esteitä paljon.
Rataan valmistautuminen meni lähinnä siihen, että piti saada oma viretila oikeaksi, miks kukaan ei tullu ottamaan sitä jännitystä multa pois?
Lähdettiin Kipinän kanssa radalle luokan viimeisinä, eli numerolla 7. Pikkumusta kulki oikein loistavasti, pujottelun aloituksen menin sössimään :( Mutta hyvällä yhteistyöllä kipaistiin ja läheltä liippas nolla taas, tuloksena siis vitonen. HYVÄ KIPINÄ!
Toinen rt oli 11.20 ja jälleen Jokisaaren Minna oli tehnyt oikein mentävän pätkän. Nyt onnistui pujottelu, mutta a-esteen jälkeisellä takaakierto aidalla ohjasin koiran pikkusen liian pitkälle ja sitten aan alla ollutta putkea Kipi ei muka löytänyt vaan juoksi sillain koppoti koppoti vaan sen putken vierestä. Loppusuora keinu ja pari aitaa olivat kyllä parasta Kipinää :)
Tulos siis 10 ja sijoitus 4. Tyytyväinen saa olla!
Kipinän ratojen jälkeen käytiin yhteislenkillä ja sitten alkoikin varsinainen odottaminen, eli Kapon ekaan rataan oli tässä vaiheessa aikaa 3t 40min. Hoh hoijaa, sen siitä saa kun toinen koira on ykkösissä ja toinen kolmosissa.
Kummasti se aika siinä kului, katselin kaikessa rauhassa kakkosluokkia ja vähän ennen kolmosten alkua kävin Kapon kanssa veryttelemässä ja leikkimässä. Lähtölistoissa olin toisena, joten siirsin Kapon häkkimajoitukseen lähelle kenttää, se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä kävi niin että luokan eka oli pois.
Rt alkoi ajallaan 15.25 ja hyvän suunnitelman luomisen jälkeen olimme valmiita viivalle. Normaalit rutiinit pusuineen ja sitten menoks. Koira on loistava, muutama ehkä vähän harhateille johtava kaarros tulee, mutta maalissa olen tyytyväinen. Tuloksena kuitenkin 5 ja en tässä vaiheessa yhtään tiennyt mistä se tuli. Epäilin aan alastuloa, jossa tuomari oli mun varsin pienen (!!) perseen takana ja Kapo tasan tarkkaan otti sen kontaktin, mutta mitäpä pienistä, agility on osa elämää! :) Ja tuomarin homma ei ole helppo. Sijoitus kuitenkin 4. Loistavaa, Kaapeli!
Jäähdyttelyn jälkeen alkaa jo valmistautuminen seuraavaan rataan.
Toinen rt on sekin minuutilleen aikataulun mukaan 17.10 Alkuradan mielenkiintoinen aita ja 3 kertaa samaan putkeen - hässäköinti saa kyllä pään pyörälle. Muutama muukin tiukka paikka radalla on, niinkuin asiaan kuuluu.
Jälleen ensimmäisenä viivalle ja NOLLA napsahtaa! Sviddu, tuloksia tulee vaikka ei niin paljon edes yritä (tai ainakaan mitään en tunnusta)!!!
Thanks, my boy! ! Olet kultainen!!
Viivalla on 17 starttaajaa ja vain yksi on meitä parempi ja tälle voittajalle ihan oikeasti suon kyseisen ykköspaikan, siinä meinaan tuli suomen ensimmäinen agilityvalio - pinseri! Onnittelut heille vielä!
Auto starttaa kohti kotia ja sekä pojat että minä olemme varmasti tyytyväisiä viikonlopun retkeen. Ja tässä vielä ne kaikki tärkeät lukemat: 5-10-5-10-5-0
Ei huono!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti