Kerrottakoon siis jälleen koko tarina..
Oli synkkä ja myrskyinen yö..., no niin Chevy käynnistyy liikkeelle lauantaina klo 4.30 syynä vain ja ainoastaan se, että mun piti olla kuuden aikaan Transpointin Tampereen terminaalissa hakemassa lähetystä, joka pelastaisi mun osaston pitämisen kisoissa. Ja siellähän minä. Ajelen kuormani kanssa kisapaikalle Hervantaan ja yritän nukkua, siis todellakin yritän, en siis nuku. Takkujen (siis Tampereen Koiraurhelijoiden) ihmisiä saapuu paikalle 7 jälkeen ja mä menen heti kyselemään osaston sijoituspaikkaa. Käyn Kapon ja Kipinän kanssa vähän lenkillä ja ryhdyn purkamaan kamoja autosta. Osasto on kasassa jonkun hetken päästä. Klo 9 alkaa ykkösluokat ja minit niistä viimeisinä. Rata vaikuttaa kivalta.
Kipinä haistelee veryttelyssä jonkin verran, eikä ole ihan niin vapautunut kuin toivoisin. Suoritus alkaakin vähän tahmeasti. Hyvä alku kaatuu kuitenkin siihen, että Kipinä ei halua mennä pussiin. Tehdään kuitenkin iloisena rata loppuun. Tästä siis hyllylaudanpätkä nro 1.
Toisella radalla on myös pussi, joten aavistan tuloksen melkein etukäteen. Muuten Kipinä kulkee oikein mainiosti. Toiselta radalta hyllylaudanpätkä nro 2.
Keskipäivän keskityn siis töihin ja tietysti koirien ulkoiluttamiseen. Sää on vähän surkea, vettä tihuttelee.
Mari, Raika ja Hermanni sekä Piu saapuvat mestoille neljän aikoihin.
Kolmosluokat alkavat maxeilla. Ihmisellä on jumalattoman huono muisti, en siis enää tarkasti tiedä mitä Kapon ja mun eka rata piti sisällään, mutta oletettavasti epäonnistuin yhdessä välistä vedossa ja tuloksena oli hyllylaudanpätkä nro 3.
Mari vetää tältä radalta Piun kanssa nollan, voi taitavuus! Ja sijoituskin hienosti neljäs!
Toinen rata päästään starttaamaan illan pimetessä. Sanan varsinaisessa merkityksessä. Aikataulu on yli 2 tuntia myöhässä, joten tässä vaiheessa otetaan käyttöön se kuuluisa asenne...
Rupee jo heikompaakin hirvittämään kun on ollut kisapaikalla yhteensä lähes 16 tuntia..
Ennen viimeistä rataa saan kamat suunnilleen kasaan, eli työpäivän päätökseen.
Kapon kanssa rata lähtee varsin mainiosti liikkeelle, putkella hosun, ja saan koiran pakittamaan takaisin. Pujottelun ja aidan takaakierron jälkeisessä elämässä ei enää woima riitä muuttamaan koiran suuntaa ja tästä johtuen saamme hyllylaudanpätkän nro 4.
Mari taitaa saada Piulle hyllyn jo aika alussa rataa. Epäilemme jopa sitä, kuinka hyvin koirat oikeesti näki esteet tuossa valossa?
Klo 22 lähdetään Marin köörin kanssa ajamaan jo varsin tuttuun osoitteeseen, Hennalle.
Syömisen ja pikaisen suihkun sekä tietysti pienen jutustelun ja Raikan esiintymisen jälkeen ollaan valmiita yöpuulle ihan jokainen!
"Agilityvauva" Raika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti