Fiilistä!

Kauan odotettu reissu agilityn MM-kisoihin on nyt ohi. Koko eilinen päivä meni yhdessä hujauksessa. Lähdin liikkeelle yöllä klo 2.25, hain ensin Henriikan kyytiin Vaskuulta ja sieltä sitten kohti linkka-asemaa. Anne saapui sinne samaan aikaan, sitten tuli Päivi ja hetken päästä Mari, sitten meinattiinkin lähteä, mutta Saija menas jäädä, hups! No oikeesti, ehti hän kyytiin. Matkalta tuli sitten lisää väkeä bussiin, Ruovesi-Mänttä-Orivesi ja sitten kaikki olivatkin kyydissä. Ennen Pirkanhovin pysähdystä ehdittiin pitää 15 kysymyksen tietokilpailu agility mm-kisoja koskien. Ja jälleen kaikki olivat muutamaa nippelitietoa viisaampia :)
Pirkanhovissa pieni tauko, meillä oli varattu vähän aamupalaa kaikille, jotta matka jatkuisi nopeasti.
Hyvissä ajoin ennen kasia oltiinkin sitten jo Hesassa. Oikeat (ja välillä vähän väärätkin) paikat katsomosta löytyivät ja hetken odottelun jälkeen alkoikin sitten medien rataantutustuminen. Ja fiilis nousi, huh huh! Siitähän se sitten alkoi käsien yhteen läpyttäminen, ja sehän myös kesti, iltaan asti!
Yleisö oli kyllä ihan huikea, niin siellä elettiin jokaisen suorituksessa mukana, että oksat pois. Eikä sitä tunnelmaa voi millään sanoilla kuvata, se pitää kokea!!!
Medeissä ei mitaleja suomalaisille, ei edes Suomalaisen Jarille, joka hyllytti myös finaaliradan.
Medien jälkeen oli pieni tauko ja käytävillä armoton ryysis ennen minejä.
Minikoirissakin oli kivasti rotukirjoa ja aika kului siivillä kun katsottiin toinen toistaan hienompia suorituksia! Janne Karstunen Toffella oli mineissä paras suomalainen, kuudes.

Ennen maxeja oli taas tauko ja sillä tauolla ehdittiin jutella muutaman tutun kanssa. Kahvia ja jotain särvintä piti tietysti nauttia myös, ai niin ja yks siideri.
Maxi-luokka oli itelle jotenkin se "tärkein" vaikka toinen oma koira onkin mini.
Luvassa siis 157 rataa, joista 130 bordercollieiden tekemänä. Eikä siihen kyllästynyt, ei sitten millään! Muutama kelpiekin oli mukana, joskaan ne eivät yltäneet mihinkään huippuvetoihin. Kuvasin joitakin suorituksia videolle, jää vähän muistoa siitä fiiliksestä.
Me huudettiin, vihellettiin ja taputettiin niin koko päivä, ettei mitään järkeä!!
Maxeissa tuli yksi valtavan liikuttava hetki kun Mikko Aaltonen teki tervu Avalla sen elämän viimeisen agilitykilpailun..... :( Kyllä siinä silmät kostuivat. Mikko ja Ava saivat keinulta vitosen, mutta muuten suoritus oli fantastinen! Ja miten Mikko otti yleisön, voi taivas...... se oli NIIIIIIN hienoa, ne juoksi Avan kanssa kentän ympäri ja kiitti! Snif, nyt tarvitsen nenäliinan.

37 viimeistä koiraa oli käsillä ja mä ajattelin, että voi paska, pian nää kisat on ohi. Helkkari kattonu agilityä siihen mennessä joku 6 tuntia putkeen ja ajattelee, että ei kai tää vielä lopu.... Onkohan mullakaan ihan kaikki muumit laaksossa?

Norjalaisen Jan Egil Eidenin ja malinois Cirkuksen suoritus oli mun mielestä loistava, ja lopussa en edes tajunnut, että he todella nousivat sijalta 26 MM-hopealle!!
Kuudenneksi viimeisenä lähti meidän Marin suosikki Jouni Orenius ja bc Yoko. Meillä oli niin kädet hiestä märkänä, jännitys oli aivan käsin kosketeltava... Jouni tuli lähtöön ja meteli oli järkyttävä!, sitten hiljaista ja niin Jouni ja Yoko lähtivät... herran jestas se oli jännää, TEKIVÄT NOLLAN!! Jessus mikä veto, Jouni ja Yoko siis toiseksi tässä kohtaa. Sitten tulee jenkki, joka ohittaa heidät, eli ennen viimeistä suoritusta parhaan suomalaisen sijoitus 3.
Viimeisenä lähtee sitten toinen suomalainen, todellakin ensimmäisen päivän jälkeen johtava Jaakko Suoknuuti ja bc Zen. Heillä siis yhden radan verran matkaa maailmanmestaruuteen..
Aita, rengas, pussi, a, aita, aita, putki, kepit, muuri, aita, aita, putki, aita, aita ja sitten se homma REPEÄÄ! :( :( :( Zen menee puomin sijaan a-esteelle ja Jaakko suorastaan lyyhistyy kentälle. Pettymys on varmasti kova, siis enemmän kuin kova. En voi edes kuvitella.
Heillä oli 5 estettä matkaa maaliin, mutta näin kävi. Ja taas tuli todistettua lajin herkkyys kerta kaikkiaan.

Mutta olihan sitä toki aihetta juhlaan, JOUNI JA YOKO MM-PRONSSIA! ONNITTELUT!
Bileet kentällä alkoivat välittömästi, eikä katsomosta käsin äkkiä olisi voinut aavistaa, että usalainen Marcus Topps ja bc Juice voittivat maxien MM-kultaa, sillä niin kova oli hässäkkä Jounin ja Yokon ympärillä! Musiikki pauhasi ja hauskaa oli!
Palkintoseremonian jälkeen talsimme bussiin ja eväiden jaon jälkeen alkoi kotimatka, joka oli täynnä aika hervotonta naurua..

Haluan kiittää vielä kaikki matkalla mukana olleita Kirsulaisia ja heidän tovereitaan, reissu oli aivan mahtava, KIITOS että olitte mukana!
Olen kuitenkin pääsääntöisesti kunnolla käyttäytyvä ihminen, mutta nyt tunnin yöunet veivät jutuista kyllä parhaan terän, eli anteeksi nauraminen, ei vaan pokka pitänyt, anteeksi ;)

Erityisesti vielä kiitos ystävilleni; Marille, Päiville, Annelle ja Saijalle matkaseurasta :)
OLI NIIIIIIIIIN MAHTAVAA!