Kurssin vetämisen jälkeen Anne sai mut innostumaan vielä tokottamisesta. Onhan sitä pikkasen tullu treenailtua tässä syksyn mittaan, mutta että oikeen toisten silmien alla kentällä, hui hirveys..!
Kapolla aloitin, meinas olla vire aika pilvissä.. Aloitin luoksetulolla ja kaukoilla, oli muuten ehkä parhaat kaukot sataan vuoteen. Nouto meni ihan kympisti. Leikkiä vähä väliin. Sitten uskalsin jo ottaa seuraamista. Hyvä Verkkarimies!
Tein vielä jätöt seisomaan ja pienen tauon jälkeen myös liikkeestä istumista, höh, se ei sujunutkaan ensin. Helpotin vähän ja sitten jo muistuikin mieleen oikea asento.
Kipinän otin esille seuraavaksi. Voi jeesus, mitä se oikein haisteli? Olikohan kurssilla ollut juoksuinen narttu? No, joka tapauksessa, sain sen pienen pikinokan kuitenki ylös sieltä maasta ja häröiltiin jotain epämääräistä. Askeleita, seuraamista, kaukoja. Ei parasta Pikkumustaa, ei todellakaan.
Anne teki Rasalla seuraamissession, pitkän sellaisen. Muutaman huomautuksen joutui Anne tekemään, kun meinas se joku haju viedä Rasseliakin nenästä. Mutta kokonaisuudessa ehdottomasti plussan puolelle! Hyvä, hyvä!
Kipinän otin vielä hetkeksi haistelemaan. No, ehkä tää setti meni vähän ekaa paremmin. Kiitos Anne treeni-avusta ja seurasta! Tätähän vois oikeesti ruveta harrastamaan ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti