5, 0, 0, 10

Siinä viikonlopun tärkeimmät lukemat! WUHUU, schipperke-Kipinä vastasi siis kahdesta ensimmäisestä numerosta ja kysymys on tietysti agilitystä, jossa nolla on erittäin hyvä lukema :) Kaksi jälkimmäistä, siis nolla ja kymppi kuuluvat kelpie-Kapon saavutuksiin. Mutta...

...alkakoon tarina ihan alusta.

Lauantaina mersu starttasi kotipihasta klo 7.05 kohti Orivettä. Kisapaikalla olivat samaan aikaan myös Hanna, Kirsi ja Iina, kaikki siis Kirsulaisia. Ja sitten tulivat vielä Emmi ja Päivi. Meillä oli siis oikein mahtava joukko oman seuran jäseniä kisoissa mukana. Ilmojen jälkeen lenkki koirien kanssa, häkit ja muut kamat kuosiin, numerolappujen kiinnittelyä ja radan ihmettelyä. Mini 1-luokka aloitti, pääsimme siis heti rataan tutustumaan. Seppo Savikko oli rakentanut oikein mukavan ja mentävän radan. Kyllähän siinä päässä pyöri asioita jos toisia, mutta päällimmäisenä tietysti kysymys, mikä fiilis, Kipinä?

Viivalle lähdin todella rentona, tarkoituksella. Kipinä vastasi loistavalla menolla, siis aivan loistavalla! Loppupuolella rataa oli mutkaputki jonne tultiin ihan sivusta, siinä mun törkkääminen pikkuisen epäonnistui ja Kipinän hyvä sukellus ei ihan onnistunut, n. 3 cm putken ohituksesta siis vitonen, mutta pääasia oli että koira kulki, ja kulkihan se, meillä oli niin kivaa radalla!

Medit ja maxit jatkoivat, vielä ei auennut oman seuran jäsenille tie palkintopallille.

Toinen startti oli yhdentoista aikoihin, nyt vuorossa hyppyrata. Tuomarina Johanna Nyberg ja ihan tavallinen 1-luokan hyppäri kyseessä, vasta 6 esteen jälkeen ensimmäinen kääntö, nyt siis pitäisi juosta! Koira tuntui edelleen virkeältä ja hyvältä veryttelyssä, radalle pääsimme aivan luokan loppupäässä. Hypyt kulkevat, ja kontaktiesteiden puuttumisesta huolimatta Kipinä iskee tassua toisen eteen. Suoritus on mielestäni mallikelpoista joka sekunti, kahdella aidalla kannustin oikein paljon, ettei vaan vauhti hyydy ja niin maali oli nenän edessä aiemmin kuin huomasinkaan.. Kipinä, KIITOS upeasta nollasta!
Palkintopallin 1. paikalla ovat oman seuran Kirsi ja Mersu, ja minä ja Kipinä heti kakkosina. MAHTAVAA! :)

Kipinä poseeraa ( Kuva Henna Järvinen)

Lähden kaupan kautta Hennan luo muutamaksi tunniksi. Mari ja Raika tulevat myös, kera Pandan ja Hermannin. Siinä meillä sitten 6 koiran lauma pyörii hetken. Näen myös uudet karvaiset lemmikit ensimmäistä kertaa, voi että ne ovat kauniita! Valmistan pikaista lounasta ja syömisen ja kahvin jälkeen lähteekin 3 auton karavaani takaisin kisapaikalle. Kisojen aikataulu mättää jonkinverran jo tässä vaiheessa..

Panda

Mari ja Piu-schapendoes pääsevät kolmosten radalle ensin, Seppo Savikko on tuomarina. Piu tekee vitosen puomin alastulolta, se päättää hypätä ihmeellisesti sivuun, kai sitä häiritsi putki puomin alla. No, hyvä veto jokatapauksessa!

Maxien rataantutustumisessa pyörii 30 ohjaajaa radalla, meinaa olla käsiä toisten sylissä välillä :) Kapon ja mun starttivuoro on puolen välin jälkeen. Veryttelyssä kävin jo medien aikaan ja sitten Kirsi ystävällisesti leikki Kapon kanssa narulelulla hyvän tovin. Koira on siis hyvässä vireessä. Muutama koira ennen meitä menen lähtöalueelle keskittymään ja keräämään latausta, lähtöviivalle, koiralta panta ja remmi pois... tuomari palaveeraa vielä ylituomarin kanssa edellisestä suorituksesta ja sitten toimitsija huomaa, että pituus ei ole kunnossa. Mä otan koiran pois viivalta ja odotan lähtölupaa. Pilliin vihellys tulee ja menen uudelleen viivalle, pusu Kapolle "mennään yhdessä" ja sitten jätän sen istumaan. Rata lähtee kivasti neljällä aidalla ja mukavalla taitolla pujotteluun, siitä sitten vauhdikkaat etenemiset putki, okseri, pari aitaa ja keinu, mutkaputkeen aita ja takaakierto, puomi, lähetys muurille, koira hukkuu hetkeksi, mutta tulee aita, a, pituus hyvin, sitten tiukkaa tilannetta aita ja takaheitto aidalle, rengas ja aita. NOLLA! KIITOS, Kapo, olet mahtava!

Kapo (Kuva Henna Järvinen)

Ennen toista rataa varmistuu illan suunnitelma. Rönni kutsuu..

Piun ja Marin vuoro jälleen ekana. Mujusen Salme on tehnyt sellaisen hyppyradan, että heikompaa olis hirvittäny. Kuinka lujaa ihminen voi juosta takaperin? Montako edestä leikkausta voi tehdä pyörtymättä? :) Siinä on sellainen pala purtavaksi, että oksat pois!

Mari tsemppaa Piun hyvään menoon ja tuloksena vitonen, yksi aidan ohitus. Voi kiesus kun on nollat nyt tiukassa!

Ilta pimenee ja kylmenee, aikataulu myöhässä 1,5 tuntia. Jostakin kuitenkin tsemppi löytyy ja teen pätöksen, että koira pysyy käsissä ja me tehdään se rata. Prkl.
Kapon lähtövuoro on aika alkupäässä, joten koira käteen ja keskittymään. Jessus, tästä ei voi tulla hauskaa. Lähtöviivalla normaalit rutiinit ja sitten oli mentävä! Ekaan putkeen sukellus tapahtui hiukan sivusta, mutta en tiedä tuomarin mielipidettä asiasta, putken jälkeinen pakotettu edestä leikkaaminen ei onnistu, annan Kapon mennä pujotteluun suoraan, sitten putki ja putki, vitsi jätkä kääntyy! Hyppy, välistä veto, hyppy, sitte hirveä "suora", muuri ja 3 aitaa, tiukka haltuunotto, pieni pyörähdys, lopussa pari mielenkiintoista takaa kiertoa, ja hyppy. Me selvittiin siitä! Mari sanoo, että kymppi tuli, okei ei siinä mitään. Toisen hyväksyn, mutta toinen vitonen on kyllä ihan puppua, sen todistaa myös videokamera. Mutta hyvä näin, mä olen koiraan todella tyytyväinen, se vetää aina hyvin! :)


Lopputoimet kisapaikalla ja sitten meikä häipyy poikien kanssa. Mari ja Raika lähtevät kohti kotia. Henna on mennyt jo edeltä ja minä ajan hullun kiireellä Hennalle, täytyyhän tansseihin ajoissa ehtiä.. Pikainen, hyvin pikainen laittautuminen ja niin olemme matkalla. En ole kertaakaan tämän kesä aikana käynyt Rönnillä ja nyt on kyllä paras aika paikata tilanne, lavatanssit ja Janne Tulkki. Tarviiko mun kertoa enempää ;) ?



Yöllä käytetään koirat vielä pihalla ja yhden siiderin jälkeen painutaan nukkumaan.
Sunnuntaina on päivä uusi, ja sillonkin ehtii tapahtua kaikenlaista.

Agilityä sateessa!
Torstaina mulla piti olla työkeikka Alavudelle, vaan joku raja se on koira-ihmisilläkin, koulutus peruttiin ja niin päädyimme Marin kanssa treenaamaan omia koiria agilitykentälle.
Sateesta huolimatta treeni oli oikein onnistunut, kivaa aitakikkailua ja kimurantteja putkia. Pujottelu ja pituus olivat myös kuvioissa. Eipä siinä otettu kun yksi setti mieheen, kentälle pääsivät vuorollaan Marin bc Hermanni, sekä mun ohjattavana Kapo ja Kipinä.
Hyvin kulkivat molemmat pojat, Kipinä oikein mallikkaasti jopa :)
Vesi on märkää, eli sateessa kastuu, hyvästä Hurtta-takista huolimatta. Niinpä treeni oli aika lyhyt ja suuntasimme yhteistuumin hakemaan heiniä tuleville uusille karvaisille, joista lisää maanantaina..

Poikkesin sitten vielä poikien kanssa Marilla ja vettä tuli niin paljon, että kaikki koirat otettiin sisälle, ja menoahan siinä sitten riitti.
Kotona meillä oli leivinuunissa tulet ja nautin hetken yksinolosta täysin siemauksin. Kapo, Kipinä ja Rusina nauttivat illalliseksi broilerin selkärankaa ja sitten myöhemmin jo uni maistui kummasti.
Huomenna, eli lauantaina on agi-kisat Orivedellä ja kummasti nostaa sykettä, kun sitä ajattelee.. Pidetään peukut pystyssä ja toivotaan hyviä ratoja!

Syksyisiä tuulia!

Tervehdys!

Elokuun loppupuoli on ollut energistä aikaa ja sama linja näköjään jatkuu.

Oli vihdoin aikaa tehdä poikien oma blogi.

Toivomme, että tänne eksyy ihmisiä kurkistamaan meidän kuulumisia.

Tämän blogon seikkailuista siis vastaavat:

australian kelpie Bestseller Da Capo "Kapo"

schipperke Taikurin Velivoittamaton "Kipinä"

Tervetuloa mukaan!